|
|
Airedalenterrieri
|
Yleistä
Terriereistä suurin ja voimakkain, airedalenterrieri syntyi 1800-luvun puolivälissä Englannissa
risteyttämällä black and tan terrieri ja saukkokoira. Sitkeä ja kestävä airedalenterrieri kehitettiin
pääasiassa saukonmetsästykseen.
Airedalenterrieri oli ensimmäisiä rotuja, joita käytettiin Englannissa ja Saksassa poliisikoirana. Rodun ensimmäinen
kasvattaja Suomessa oli Helsingin poliisilaitos, joka toi Suomeen ensimmäisen airedalenterrierin 1900-luvun alussa.
Airedalenterrieriä on käytetty metsästyksessä, vahtikoirana, poliisikoirana ja jopa opaskoirana. Airedalenterrieri
on monitoimikoira, jonka kanssa harrastusmahdollisuudet ovat laajat. Perusottelevaisuus pitäisi opettaa jokaiselle
koiralle, vaikkei kilpailuihin aikoisikaan. Airedalenterrieri luokitellaan palveluskoiraksi, vaikka nykyisin se on
vahvistanut asemansa lähinnä seurakoirana. Vain pieni vähemmistö Suomen airiksista näkyy harrastus- ja
kilpakentillä. Agilityyn rotu sopii mainiosti ja lajin suosio airedalenterriereiden keskuudessa on lisääntynyt
lähivuosina.
Airedalenterrieri on suurikokoinen ja vaatii paljon liikuntaa ja ulkoilua. Pelkkä hihnalenkkeily ei riitä aktiiviselle ja
nuorelle koiralle, vaan se tarvitsee myös henkistä aktiviteettiä ja koulutusta. Onnellisimmillaan airis on kun
sen kanssa harrastetaan ja sille asetetaan haasteita. Se voi olla makupalojen etsimisleikkiä kotona, jäljestämistä
metsässä, vesipelastusta tai muuta aktiivista toimintaa. Pelkäksi sohvakoiraksi airista ei suositella.
Luonteeltaan airedalenterrieri on iloinen, vilkas ja utelias. Airiksilla on pilkettä silmäkulmassa ja rotua pidetään
huumorintajuisena. Airis on ystävällinen ja hyväntahtoinen. Se tulee helposti toimeen muiden koirien ja lasten
kanssa. Energiaa airiksilta löytyy ja ne ovat aina valmiina toimintaan.
Oman tahtonsa airikset osaavat ilmaista. Airis tarvitsee tarmokkaan, johdonmukaisen omistajan, joka asettaa
koiralle pennusta saakka selkeät rajat hellästi, mutta päättäväisesti.
Turkin hoito vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Helpoimmillaan turkki on hyvin hoidettuna ja trimmattuna, eikä koirasta
lähde karvaa. Näyttääkseen airedalenterrieriltä, koira täytyy trimmata 3-4 kertaa vuodessa.
Toisille riittää trimmaus vain kaksi kertaa vuodessa, mutta silloin koira näyttää enemmän nallekarhulta kuin airikselta.
Suomen Airedalenterrieriyhdistys ry järjestää vuosittain trimmauskursseja eri puolilla Suomea.
Perustrimmauksen oppii nopeasti tekemään itse. Näyttelytrimmaus vaatii pikkutarkkaa osaamista ja ainakin aluksi
se kannattaa jättää asiantuntijoiden tehtäväksi. Trimmaus on työlästä ja vie paljon aikaa. Koko turkki nypitään
käsityönä. Tästä johtuen koiran trimmauttaminen ulkopuolisella on kohtuullisen kallista.
Jokaisen koiranomistajan tulisi huolehtia säännöllisesti koiran perushuollosta eli kammata turkki,
puhdistaa korvat sekä leikata tassukarvat ja kynnet.
Oikealla ja johdonmukaisella koulutuksella airiksesta saa hyvän harrastuskaverin, uskollisen ystävän ja mahtavan
perheenjäsenen, jolla on suuri sydän!
Rotumääritelmä
FCI:n 24.6.87 hyväksymän rotumääritelmän mukainen nro 7b käännös
SKL-FKK:n hyväksymä 9.4.1991 brittiläinen rotu
YLEISVAIKUTELMA Terriereistä suurin, lihaksikas, aktiivinen, melko tanakkarakenteinen koira, joka ei vaikuta liian korkeajalkaiselta tai liian pitkärunkoiselta.
OMINAISPIIRTEET Valpasilmeinen, nopealiikkeinen, utelias kaikesta tapahtuvasta. Luonne heijastuu silmien ilmeestä ja korvien asennosta sekä terhakkaasti pystyssä pidetystä hännästä.
LUONNE Ulospäin suuntautuva ja luottavainen, ystävällinen, rohkea ja älykäs. Koko ajan valpas, ei hyökkäävä mutta peloton.
PÄÄ Kallo pitkä ja litteä, ei liian leveä korvien välistä ja kapenee hieman silmiä kohti. Mittasuhteiltaan tasapainoinen, kallo ja kuono-osa suunnilleen yhtä pitkät. Päälaki ja otsa rypyttömät, otsapenger tuskin havaittava, posket tasaiset ja kuivat. Kuono-osa silmien alapuolella täyteläinen ja kallon kanssa yhdensuuntainen, hienovaraisesti muotoillut piirteet estävät kiilamaisen tai mitättömän vaikutelman. Leuat syvät, voimakkaat, vankat ja lihaksikkaat, koska kuonon voimakkuus on erittäin toivottavaa. Kuitenkaan leukojen liiallinen voimakkuus ei saa johtaa poskien pullistumiseen, koska näkyvästi pyöristyvät posket on virhe. Huulet tiiviit, kirsu musta.
SILMÄT Väriltään tummat, pienet, eivät ulkonevat. Ilme terrierimäinen, valpas ja älykäs. Vaaleat tai ulkonevat silmät erittäin ei-toivotut.
KORVAT V:n muotoiset, pään sivuilla kannetut, pienet, mutta kuitenkin suhteessa koiran kokoon. Eteenpäin taittuneen korvan taitekohta on hieman päälaen tason yläpuolella. Riippuvat tai liian korkealta taittuvat korvat ovat hyvin ei-toivotut.
PURENTA Säännöllinen ja täydellinen leikkaava purenta. Tasapurenta sallittu. Etuhampaat suorassa rivissä.
KAULA Kuiva, lihaksikas, kohtuullisen pitkä ja vankka leviten vähitellen lapoja kohti. Ei löysää kaulanahkaa.
ETURAAJAT Lavat pitkät, hyvin kulmautuneet, viistot, lapaluut litteät. Eturaajat täysin suorat, vankkaluiset ja yhdensuuntaiset. Kyynärpäät tiiviit ja vapaasti liikkuvat.
RUNKO Selkä lyhyt, vahva, suora ja tasainen, ei saa osoittaa pehmeyttä. Rintakehä syvä, muttei leveä, ulottuen kyynärpäiden tasalle. Lanne lyhyt ja lihaksikas.
TAKARAAJAT Reidet pitkät ja voimakkaat, sääri lihaksikas, polvet hyvin kulmautuneet, eivät sisään- tai uloskiertyneet. Kintereet matalat, takaa katsottuna yhdensuuntaiset.
KÄPÄLÄT Pienet, pyöreät ja tiiviit, eivät sisään- tai uloskiertyneet. Varpaat kohtuullisen kaarevat. Polkuanturat paksut ja täyteläiset.
HÄNTÄ Korkealle kiinnittynyt ja terhakkaasti pystyssä, ei selän päälle kiertynyt, voimakas ja lihaksikas. Perinteisesti typistetty. Hännänpää suunnilleen päälaen korkeudella.
LIIKKEET Raajojen liike suoraan eteenpäin. Etuliikkeet yhdensuuntaiset. Taka-askel voimakas.
KARVAPEITE Kova, tiivis ja karkea, ei niin pitkää että vaikuttaisi pörröiseltä, suoraa ja ihonmyötäistä peittäen rungon ja raajat. Peitinkarva kovaa, karkeaa ja jäykkää, aluskarva lyhyempää ja pehmeämpää. Karkein karva on joskus laineikasta tai hieman aaltoilevaa; kihara tai pehmeä karvapeite on erittäin ei-toivottava.
VÄRI Rungon satula, niska ja hännän yläpuoli mustat tai grizzle-väriset (mustaan on sekoittunut muunvärisiä karvoja). Kaikki muut osat ovat tan-väriset (lämpimän parkinruskeat). Korvat ovat usein tummemmat ja hieman tummaa varjostusta saattaa esiintyä kaulan ympärillä ja kallon sivuilla. Hieman valkoista rinnassa hyväksytään.
KOKO Uroksen säkäkorkeus on 58 - 61 cm, nartun 56 - 59 cm.
VIRHEET Kaikki poikkeamat rotumääritelmästä suhteutettuna virheen vakavuuteen.
Rotuyhdistys
Suomen Airedalenterrieriyhdistys ry "SATY"
on perustettu vuonna 1946. Yhdistys edistää airedalenterriereiden jalostusta ja harrastusta Suomessa.
Se järjestää jäsenilleen koulutusta, kursseja, kokeita ja näyttelyitä. Yhdistys julkaisee 4 kertaa
vuodessa ilmestyvää Karvakuono-lehteä.
|
|
|